Rokulipäivä

Tänne Táborin kaupunkiin on nyt tullu kaks muuta suomalaista harjoittelijaa. Juulia ja Ina taikista. Ihan mahtavaa päästä puhuu suomea työskennelles. Jotenkin kun ne nyt tuli, niin tuntuu et täällä on tapahtunu paljon enemmän. Ehkä tää näyttely tosiaan valmistuu!

Museon pääkäytävä muuttuu haalistuneesta keltaisesta metsän vihreäksi

Mä olin ton päivän jälkeen ihan yltäpäältä maalissa. Olisin sopinu joksikin vihreiden maskotiksi tai jotain.

Oltiin tänään katsomassa Tsekki-Kanada matsia tämmöisessä paikassa. Empä osanut odottaa sitä kiihkon määrää kun Kanada voitti. Löydettiinpä kuitenkin baari missä nähdään Suomen pelit!

Mitähän tossa lukee?

Juulia miettii missä syödään. Mikää paikka ei tuntunu olevan auki, vaikka vois kuvitella et  äitienpäivä olis joku kunnon kassa mangeetti

Ravintolan terassilta oli upeat näkymät. Ehdittiin just syödä ennen kuin myrsky tuli

Ina ja tummat pilvet

Hitusen on ollut ikävä tampereelle, kun tällä hetkellä siellä sattuu ja tapahtuu, mutta toisaalta täällä tuota tekemistä riittää ettei ehdi murehtia. Oon nyt suomalaisten tultua päässyt taas lihan makuun, kun meitä on tällä hetkellä asumassa täällä niin monta, ettei tuo kasvisruoka hirveän pitkään täytä. Harmi juttu. Toisaalta, en mie silti mitään tuhtii pihviä päivässä söiskään täällä. Kuumat päivät niin tuntuu muutenkin jotenkin semmoiselta tunkkaselta.

Huomenna klaarataan sitä, miten me menetellään kesäkuussa. Kati on hirveesti filmifestareilla ympäri Eurooppaa, niin minun ja Onnin, Katin pojan olis tarkoitus pitää pytinkiä pystyssä. Tänne on tulossa uusia vapaaehtoisia Work Awayn, kautta ja pitäis huomenna päättää ketä myö otetaan ja vähän aikataulua, ketä täällä on mihinkin aikaan kesää töissä.

Hyvää äitienpäivää!!